IKEA

Hypättiin tänään mamman, mummun ja kummitädin kanssa Corollan jousille ja ohjastin uljaan ratsumme turvallisesti Ikean pihaan ja vielä sieltä kotiinkin. Ei meillä oikeastaan mitään erityistä asiaa sinne ollut, mutta kolmen sinisen kassin kanssa sieltä kuitenkin palattiin. Itelleni en ostanut mitään, mutta vähän erilaiset lahjapaperit on nyt hankittu joulua varten!

 

jos niikseen tulee

Long time no see. Postausten määrä per kuukausi on laskenut kuin lehmän häntä, ja te, rakkaat lukijat, taidattekin jo olla kurkkua myöten täynnä tätä. Uskokaa pois, bloggaminen aiheuttaa myös allekirjoittaneelle paljon harmaita hiuksia. Ehkä olisi kannattanut lopettaa alkuunsa tämänkin tekstin väsääminen ja häipyä vähin äänin.

Okei, oli mulla oikeetakin asiaa näiden läskiksi lyötyjen ja entistäkin ärsyttävämpien idiomien lisäksi. Halusin kertoa, mitä kaikkea olen tämän hiljaiselon aikana puuhaillut, mutta sanotaan nyt vaikka niin, että lyhyestä virsi kaunis. Tässä siis pähkinänkuoressa listaa hyvistä jutuista: sain työharjoittelupaikan, saa polttaa kynttilöitä niin paljon kuin sielu sietää, lautapelailu oli kivaa, sain tonneittain hyviä uutisia ystäviltä, tehtiin yökyläreissu Nakkilaan ja otettiin vaan iisisti, isänpäivä meni mukavasti ja aloitin pitkästä aikaa piirustuksen (oli jo korkea aikakin).

Huomenna mulla on vapaapäivä ja keksin toivottavasti jotain kiinnostavamampaa julkaistavaa. Voisin vaikka kertoa sen huonojen juttujen listan.

kokemuksen syvällä rintaäänellä voin vakuuttaa, että shoppailu on erittäin hermoja raastavaa ilman kahisevaa

hälsningar från åbo

Viime viikon keskiviikkona hyppäsin bussiin ja suuntasin kohti Turkua. Vietin siellä pari yötä ja päivisin ihmettelin erilaisia maisemia ja sitä, että kauppareissun takia ei tarvitse ajaa kymmentä kilometriä, vaan ostoksille pääsee kävellen. Toisena iltana sain kurkata myös hiukan Turun yöelämään, mutta reissu jäi aika lyhyeksi. Eipä se toisaalta haitannut. Kamerakin oli kyllä 25 kiloa painavassa laukussani mukana, mutta kortille tarttui vain maisemakuvia ja ruskaa. Instagramia muistin jopa päivittää, tässä muutamat kuvat viime viikolta.

 

reach for the stars

Mulla oli tänään otsikon kuvailemat fiilikset, kun tepastelin Prismassa noilla yheksän sentin koroilla ja kääräsin vielä hiuksetkin nutturalle. Pituutta oli varmaan melkein kaks metriä ja olin pidempi kuin moni mies. Aiemmin en oo edes uskaltanut käyttää korkoja, koska sitä pituutta on silloin jo vähän enemmän kuin liikaa, mutta viime aikoina oon päässyt tosta tottumuksesta jonkin verran eroon. En mä tästä lyhene. Haluan käyttää korkoja ihan yhtälailla kuin lyhyemmät kanssasisarenikin, joten katselen maailmaa sitten vain vähän korkeammalta.